Liikenteen ja viestinnän tulevaisuuskatsaus 2030

Suomen Satamaliitto ry, 2.10.2017

LVM on pyytänyt saada Suomen Satamaliitto ry:n näkemyksiä satamien keskeisimmistä muutostekijöistä seuraavan 10 vuoden aikana, sekä ratkaisuista ja/tai mahdollisuuksista.

Visio Suomesta 10 vuoden kuluttua satamien näkökulmasta

Suomi on nostanut meriklusterin toimintaedellytysten kehittämisen yhdeksi Suomessa toimivien yritysten perusedellytyksistä. Suomessa vallitsee vahva tahtotila huolehtia merenkulun kilpailukykyisyydestä. Meriklusteriyhteistyö on tiivistä ja tuloksia tuottavaa. Suomen Meriklusteriyhteistyön tahot (Suomen Varustamot ry, Meriteollisuus ry, Satamaoperaattorit ry ja Suomen Satamaliitto ry) edistävät eri hankkein sinistä taloutta ja kestävää merenkulkua Itämerellä. Suomi on aktiivinen toimija Itämeren liikenteen kehittämisessä.

1. Digitalisaatio, automaatio ja robotisaatio

Visio: Suomen satamissa käytettävä meriliikenteen informaatio on digitaalisessa muodossa, e-luotsaus on arkipäivää ja liikenteen ohjauksen tietoa hyödynnetään satamayhtiöiden ja satamassa toimivien yritysten liiketoimintaprosessien tehostamisessa. Satamaoperoinnin automaatio on edennyt asteittain erikokoisissa satamissa.

Meriliikenteen ohjaus toimii markkinaehtoisesti. Tiivis yhteistyö vallitsee merellisten toimijoiden kesken. EU:n yhteinen ilmoitusjärjestelmä on moderni alusta, johon satamien (ja muiden) järjestelmiä voidaan liittää. Luotsauksen palvelumarkkinat on avattu.

Keinoja:

  • Suomen kannattaa liikenteen EU-rahoituksen suuntaamista digitalisaatioon
  • Suomen Meriklusteriyhteistyön tahot (Suomen Varustamot ry, Meriteollisuus ry, Satamaoperaattorit ry ja Suomen Satamaliitto ry) edistävät eri hankkein sinistä taloutta ja kestävää merenkulkua Itämerellä
  • satamien ja teollisuuden digihankkeet
  • luotsausyhtiötä koskevan lain uudistaminen (e-luotsauksen mahdollisuudet) ja lain muuttaminen luotsauspalvelulaiksi (luotsausmonopolin purkaminen)
  • markkinaehtoisen luotsauspalvelun ja vesiliikenneohjauspalvelun yhdistämisen mahdollisuuksien selvittäminen
  • riittävät resurssit kehittää nykyistä Portnet-järjestelmää vastaamaan muutokseen

2. Asiakastarpeita vastaava infrastruktuuri satamissa 

Visio: Syvät meriväylät mahdollistavat Itämeren satamahubeihin saapuvien isokokoisten laivojen käydä myös keskeisimmissä Suomen satamissa. Ymmärrys vesiliikenteen ympäristöystävällisyydestä on laajaa, ja satamayhtiöiden oman rahoituksen ohella valtiolla on resurssit vastata omista (vesi)väylärahoituksen velvoitteistaan. Infrainvestointeihin hyödynnetään nykyistä mittavammin uudenlaisia EU:n rahoitusinstrumentteja sekä kansainvälisiä rahoitusmalleja. Maapuolen infrastruktuurin kehittäminen tapahtuu pitkäjänteisesti ja ennustettavasti. Valtio on kyvykäs resurssoimaan infrastruktuurin kehittämiseen ja vastaamaan siten teollisuuden ja satamien tarpeisiin.

Keinoja:

  • riittävät resurssit valtion budjetissa pitkäjänteiseen meri- ja vesiväylien kehittämiseen
  • EU:n TEN-T vaatimukset täyttävä pohjoinen kasvukäytävä Helsingistä Tornioon yhdessä Ruotsin puolen kasvukäytävän (Haaparanta-Tukholma) kanssa.
  • harkita mahdollisuutta luopua valtion meriväyläosuudesta, mikäli valtiolla ei löydy varoja vastata (sataman ohella) omasta väyläosuudestaan
  • Suomen valtiolla on resurssit ja hallintomalli, jolla turvataan liikenteen infrastruktuurin pitkäjänteinen kehittäminen

3. Sujuvammat lupaprosessit

Visio: Satamien vesirakentamisen ja toiminnallisten ympäristölupien viranomaistoiminta on ammattimaista ja osaavaa sekä lupaprosessit toimivat sujuvasti ja asiakaslähtöisesti. Viranomaisen tulkinnat eivät vaihtele alueittain eikä organisaation osaamisen kehittäminen ole yksittäisen virkamiehen ammattiosaamisen varassa.

Keinoja:

  • vaikutusten arvioinnin kehittäminen, osaamisen vahvistaminen,
  • säädöspurku ja menettelyjen keventäminen

4. Kevyempi sääntely 

Visio: Satamat, teollisuus ja muut yksityisraiteiden haltijat ovat kevyemmän raidesääntelyn piirissä kuin päätoimialaltaan raideliikennettä harjoittavat toimijat. Rataverkon haltijan lupaan sisältyvät turvallisuusjohtamisjärjestelmät ovat satamissa ammattimaisesti järjestetty ja turvallisuusjohtamista kehitetään jatkuvasti.

Keinoja:

  • EU:n rautatiesääntely (ja kansallinen sääntely)
  • satama-alan oman osaamisen kehittäminen (itsesääntely ja koulutus)

5. Kustannuskilpailukyky 

Visio: Meriliikenteen kustannusrasitetta kasvattavista ”kansallisista lisistä” on luovuttu. Väylämaksujärjestelmästä on luovuttu tai se on kokonaan uudistettu nykyistä käyttäjävetoisemmaksi. Ja jäänmurron palveluiden tarjoaminen kustannetaan valtion toimesta (valtiontalouden yleiskatteellinen palvelu).

Keinoja:

  • väylämaksuista luopuminen tai koko järjestelmän uudistaminen
  • jäänmurtopalvelu tuotetaan kustannustehokkaasti ja yhteystyössä Ruotsin kanssa. EU-rahoitusta hyödynnetään merkittävällä tavalla jäänmurtokaluston kunnossapidossa/uusimisessa.
    Suomen Satamaliitto ry
    Annaleena Mäkilä