Suomen merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan tarkistaminen

Suomen Satamaliitto ry, 16.2.2018

Ympäristöministeriö / Varsinais-Suomen ELY-keskus

 Viite: VARELY/3660/2017, YM21/400/2017

Asia: Suomen merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan tarkistaminen

Vuoteen 2021 voimassa olevaan, Suomen ensimmäisen merenhoitosuunnitelman 1. osaan ollaan laatimassa tarkistusta. Meriympäristön nykytilan arviointi tehdään vuosien 2011-16 seurantatiedon valossa ja merenhoidon yleisten ympäristötavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattorien tarkistaminen muodostavat lähtökohdan myöhemmin, vuosina 2018-21 tehtävälle seuranta- ja toimenpideohjelman tarkistamiselle. Valtioneuvosto hyväksyy kokonaisuuden kun suunnitelman kaikki osat on tarkistettu.

Suomen Satamaliitto ry esittää seuraavia huomioita lausuntopyynnön kohteena olevista valmisteluasiakirjoista.

Itämeren tila ja uuden suunnitelmakauden tavoitteet

Seurantatieto Itämerestä osoittaa, että meren pääasiallinen paine on edelleen maatalouden, yhdyskuntajätevesien ja hajakuormituksen aiheuttama ravinnekuormitus. Ilmaston lämpenemisen arvioidaan lisäävän sadantaa ja valumavesiä tulevaisuudessa.

Jatkuvan kuormituksen vähentämisen lisäksi pitää tehdä työtä edelleen ympäristöonnettomuuksista aiheutuvien päästöjen ehkäisemiseksi sekä toimintatapojen ja –kulttuurin, teknisten ratkaisujen kehittämiseksi ja meriympäristöä koskevan tiedon aukkojen kattamiseksi.

Uutta suunnitelmakautta varten hyvän tilan kuvaajia on muokattu ja konkretisoitu tukemaan toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta uudella kaudella.

Suomen kauppamerenkulun satamat ja meriympäristön tila

Kauppamerenkulun satamat ovat liikenteen palvelupaikkoja meri- ja maaliikenteen yhtymäkohdissa. Satamanpitoa harjoittavat yhtiöt ja yhteisöt vastaavat satama-alueen infrastruktuurista, valtio meriväylistä, sekä valtio ja kunnat tie- ja raideyhteyksistä satamaan. Liikenteen lisääntyessä ja aluskoon kasvaessa satama-altaita syvennetään, laitureita ja kenttäalueita laajennetaan, mikäli liikenteen tarpeisiin ei voida vastata pelkillä uudelleenjärjestelyillä. Vesirakentamisen menettelyitä ohjataan ja ympäristövaikutuksia ehkäistään mm. vesi- ja ympäristönsuojelulakeihin perustuvilla, aluehallintoviranomaisten myöntämillä luvilla.

Satamayhtiön palvelurooliin kuuluu myös erilaisista aluksille annettavien palveluiden, kuten jätehuollon hoitaminen. Satamaoperointiyhtiöt huolehtivat alusten lastauksesta ja purkamisesta. Tämän päivittäisen satamatoiminnan ympäristövaikutuksia vesistöihin, ilmaan ja maalle säädellään  aluehallintovirastojen myöntämillä toiminnallisilla ympäristöluvilla.

Suomen Satamaliitto ry:n kommentit vuosille 2018-2024 ehdotettuihin ympäristötavoitteisiin

Tavoitteiden nimeäminen ja luokittelu teemalähtöisesti Itämereen kohdistuvien paineiden avulla kuvastaa paremmin merensuojelun ja -käytön kehittämistarpeita.

Ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentäminen

Alatavoite RAV4: Jätevesien aiheuttama kuormitus vähenee vuosina 2018-2024

Matkustajia kuljettavien alusten käymäläjätevesien päästökielto astuu asteittain voimaan 2019 alkaen. Risteilymatkustajien määrän ennakoidaan edelleen kasvavan Itämerellä ja varustamot etsivät uusia käyntikohteita. Alusten satamiin jättämät käymäläjätevedet johdetaan kunnallisiin käsittelylaitoksiin puhdistettaviksi. Yhdyskuntajätevesien käsittelylaitosten kapasiteetin ja puhdistustehon parantaminen vaikuttaa siten välillisesti myös merenkulun matkustajaliikenteen käymäläjätevesien tuottaman kuormituksen vähentämiseen.

RAV4 –indikaattoreista: Alusten jätevesien kuormittavuutta seurataan todennäköisesti parhaiten välillisesti yhdyskuntajätevesien puhdistamojen kautta, koska niiden osuus fosforin ja typen päästöistä on erittäin pieni.

Toteutuksen taloudelliset kustannuksista: Kauppamerenkulun satamat ovat investoineet vuoden 2015 jälkeen yli 3 miljoonaa euroa jätevesien vastaanottolaitteisiin. Investointien vaikuttavuus riippuu kuitenkin yhdyskuntajätevesien käsittelystä. Erityisesti risteilyvarustamot investoivat aluskohtaisiin jätevesien käsittelyjärjestelmiin, joiden investointikustannukset ovat satoja tuhansia euroja alusta kohti.

Haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen

Haitallisten aineiden kuormitusta on edelleen tärkeä vähentää niin onnettomuuksien ehkäisyn kuin torjuntakyvyn kehittämisellä alusliikenteessä.

Merialueen veden ja sedimenttien kuormitusta voivat lisätä myös maalta, esim. teollisuustuotannon onnettomuuksista aiheutuvat päästöt. Pidämme tärkeänä, että rannikkovesistöjen merkittävät teollisuuslaitokset ovat mukana öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan varautumisessa.

Alatavoite AINE4: Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakyky on varmistettu

AINE4 alatavoitteen indikaattori:

  • -Alueellisen öljy- ja kemikaalitorjuntasuunnittelu kattaa koko Suomen rannikon.

Roskaantumisen vähentäminen

Itämerellä toimitaan maailman tiukimpien merenkulun ympäristösäännösten alueella. Euroopan tasollakin sääntely on kattavaa verrattuna globaaliin tasoon. Suomalaisten satamien jätehuolto kestää kansainvälisen vertailun erittäin hyvin. Kauppamerenkulun satamat ottavat vastaan ja toimittavat käsittelyyn alusten toimittamat öljy- ja kemikaalijätteet, vaaralliset jätteet, erilaisen operatiivisen toiminnan jätteen, ml. käymäläjätevedet ja kotitalousjätteen, sekä lastijätteet.

Lainsäädäntö edellyttää satamien laativan ja päivittävän säännöllisesti alusjätteiden vastaanottamiseen liittyvää suunnitelmaa, joka ohjaa vastaanottokapasiteettia ja kuvaa menettelyt, joilla jätehuoltoa hoidetaan ja periaatteet, joilla jätehuollosta veloitetaan ei erityistä maksua –periaatteen mukaisesti. Jätteiden vastaanotto satamissa on siten lainsäädännöllä ohjattua ja jatkuvan seurannan piirissä.

Roskaantumista koskevien toimenpiteiden ja tavoitteiden tulee kattaa myös ehkäisevät toimenpiteet, sillä vaikka jätteen keräys- ja käsittelyjärjestelmien tulee toimia tehokkaasti, parannuksia tarvitaan myös tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa, sekä kiertotalouden kehittämisessä. Yritysten ja kuluttajien tietoisuus asiasta, osaaminen ja mahdollisuudet toimia jätteiden määrän vähentämiseksi ovat yhtä lailla avainasemassa.  

Jätehuollon lainsäädäntö on EU:n vastuualuetta. Alusjätehuollossa olisi tarpeen voimakas kansainvälinen panostus erityisesti kolmansiin maihin ja niistä käsin toimiviin varustamoihin kertomaan unionin alueella voimassa olevien säännösten sisällöstä sekä niiden valvonnasta. Tämä työ kuuluisi luontevasti Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSAlle, sillä sen tehtäviin kuuluu myös alusjätehuollon ohjeistus sekä raportointi- ja valvontajärjestelmien hoitaminen.

Alatavoite ROSKAT1: Merenkulun jätteiden vastaanotto on yhtä toimivaa kaikissa satamissa

Satamaliitto esittää, että alatavoitteiden järjestystä muutetaan vastaamaan niiden kiireellisyyttä, siten että ROSKAT1 ja ROSKAT4 vaihtavat paikkaa:

Uusi ROSKAT1: Muovin osuus meriympäristön makroroskista laskee 30 % vuoden 2015 tasosta

Uusi ROSKAT4: Merenkulun jätteiden vastaanotto on yhtä toimivaa kaikissa satamissa

Lisäksi esitämme indikaattoreiksi seuraavia asioita:

  • -Jätehuoltoa koskevat satamavaltiotarkastusten määrät (näillä seurataan ja ehkäistään alusten mahdollista jätedumppausta)
  • -EMSA toteuttaa uudistettavan alusjätedirektiivin sisällöstä kansainvälisen kampanjan (tavoite on relevantti kaikille EU:n rantavaltioille)

Luonnonsuojelun ja ennallistamisen tavoitteet

Alatavoite LUONTO3: häiritsevä tai vahingollinen liikkuminen suojelualueilla vähenee

Ulkomaankaupan tarvitsema kauppamerenkulku käyttää rannikkoalueella sille varattuja väyliä. Sillä on oltava mahdollisuudet liikennöidä käyttämiinsä satamiin jatkossakin.

Eliölajien ja elinympäristöjen suojelutarpeet ovat erilaisia. Eri käyttötarpeiden yhteensovittamista tehdään ennakoivasti merialuesuunnittelulla kriittisten kohteiden ja käyttötarpeiden tunnistamiseksi ja yhteensovittamisen keinojen tunnistamiseksi.

Merenhoidon tietoperustan parantaminen

Alatavoite TIETO2: Vedenalaisen melun haitalliset vaikutukset lajeille tunnetaan

Vesirakentaminen väyläalueilla ja satamissa sekä alusten tuottama matalataajuinen melu ovat mahdollisia häiriönlähteitä merieliöstölle, mutta meren tila melun haittojen suhteen ei ole ollut määriteltävissä nykyisellä suunnitelmakaudella puutteellisen tietoperustan vuoksi.

Satamaliitto katsoo, että valmisteltavana olevalle suunnitelmakaudelle ei ole vielä edellytyksiä asettaa indikaattoreita, jotka perustuvat toiminnanharjoittajille asetettaviin rajoituksiin. Tutkimustyö aiheessa on edennyt, mutta täsmällinen tieto mm. ongelma-alueiden ja häiriötä kokevien lajien levinneisyydestä on edelleen puutteellista.

Tiedetään, että melukysymykset ovat erilaisia ja eriasteisia Itämeren mittakaavassa, ja ratkaisuja on tarpeen miettiä paikallisista olosuhteista lähtien. Se edellyttää Suomen olosuhteisiin liittyvää tutkimusta ja yhteistyötä. Jääpeitteen tuottaman luonnonmelun kaltaista elementtiä ei normaalisti löydy Itämeren eteläosista. Vesirakentaminen on meillä pienimuotoisempaa ja laivaliikenteen määrä pääosin vähäisempää kuin meren eteläosissa.

Sopivimmat keinot täsmentyviin ongelmakohtiin tulee määritellä myös kustannuksia ja hyötyjä keskenään tasapainottaen. Tietopohjan parantamisen tulee siten sisältää mahdollisten toimenpiteiden arviointi myös tästä näkökulmasta.