Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista

Suomen Satamaliitto ry, 28.8.2018

Työ- ja elinkeinoministeriö

TEM/985/00.06.02/2018

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut esitystä valtioneuvoston päätökseksi huoltovarmuuden tavoitteista. Asiakirjalla asetetaan Suomen huoltovarmuustyön keskeinen perusta ja kehittämisen linjaukset.

Vuonna 2013 valmistellun edellisen huoltovarmuuspäätöksen yleiset lähtökohdat ovat edelleen relevantit, mutta Suomen lähialueiden turvallisuusympäristön ja uhkakuvien merkittävä muutos, energia- ja ilmastopolitiikan vaikutukset huoltovarmuuteen sekä entistä markkinaehtoisempi toimintaympäristö edellyttävät päätöksen uudistamista.

Suomen Satamaliitolta on pyydetty luonnosasiakirjasta lausuntoa. Satamaliitto haluaa nostaa esille seuraavaa:

Huoltovarmuusasiakirja nostaa oikealla tavalla esille sen, että huoltovarmuuden lähtökohtana ovat entistä verkottuneempi talouden toiminta, kansainväliset markkinat ja kilpailukykyinen kansantalous sekä vakaa julkinen talous. Huoltovarmuuden turvaaminen tukeutuu toimiviin kansainvälisiin poliittisiin, taloudellisiin ja teknisiin yhteyksiin ja näiden jatkuvuuteen.

Huoltovarmuustoimenpiteiden keskeinen perusta on edelleen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, joka on yksityiselle sektorille vapaaehtoista. Tämä peruslähtökohta on kannatettava, myös satamien näkökulmasta. Elinkeinoelämää velvoittavien säännösten tulisi olla jatkossakin hyvin rajallisessa roolissa ja erityisen perusteltuja.

Asiakirjassa nostetaan uudella tavalla esille Huoltovarmuuskeskuksen toiminta markkinoilla. Kilpailunäkökulma on hyvin tiedostettu, ja rajanveto kilpailuneutraliteetin ja markkinoita vääristävien toimien välillä tunnistetaan hienosyiseksi. Asiakirja toteaa myös, ettei Huoltovarmuuskeskuksen tule toimia elinkeinonharjoittajana eikä ottaa merkittäviä taloudellisia riskejä, ellei tämä ole välttämätöntä.

Asiakirjassa kiinnitetään huomiota myös huoltovarmuutta vaarantaviin omistusrakenteiden muutoksiin. Suomen yleiset satamat ovat pääosin kuntien omistuksessa, ja satamien omistajuuden siirtymistä ETA-alueen ulkopuolelle on käytännössä estetty lain säädöksin. Tällä säännöksellä turvataan kriittisen infrastruktuurin omistuspohjaa. 

Suomen satamien näkökulmasta alueellinen yhteistyö on tärkeää. Huoltovarmuusorganisaatiolla on alueellinen rakenne, mutta yhteistyötä ja tiedonkulua on syytä edelleen kehittää eri hallinnonalojen ja viranomaisten kesken myös alueellisissa toimenpiteissä, tyypillisimmin yhteisharjoituksissa. Asiakirjan linjaus siitä, että alueellinen elinkeinoelämän varautumisen kehittäminen on osa valtakunnallisia elinkeinoelämän varautumisen järjestelyitä ja valtakunnallista huoltovarmuusorganisaatiota, on perusteltu. 

Kansalliset ja kansainväliset tavoitteet

Asiakirja erittelee huoltovarmuuden kotimaiset ja kansainväliset tavoitteet. Kansallisen toiminnan tavoitetaso määritellään siten, että vakavimmat poikkeusolot voidaan hoitaa kansallisin toimin. Tämä on vahvasti verkottuneessa toimintaympäristössä toimittaessa kunnianhimoinen tavoitetaso.  

Kansallista painopistettä suunnataan lisääntyvästi kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn varmistamiseen materiaalisen varautumisen lisäksi. Tämän linjanveto on kannatettava ottaen huomioon mm. energiansaannin eräänlainen siirtymäaika vaihtoehtoisiin käyttövoimiin, digitaalinen murros yhteiskunnassa, tietojärjestelmien ja – verkkojen varmistaminen sekä liikenne- ja logististen palveluiden ja liikenneverkkojen merkitys. 

Asiakirjassa kiinnitetään huomiota kansainvälisen, eurooppalaisen ja globaalin ulottuvuuden kehittämiseksi huoltovarmuustoiminnassa. Rajat ylittävät uhat, erityisesti kyberuhat kriittistä infrastruktuuria vastaan ja hybridivaikuttaminen nostetaan hyvin esille linjauksissa. Asiakirjassa nähdään varovaisen myönteisessä valossa Euroopan unionin vahvistaminen turvallisuusyhteisönä ja tämän kehityksenkulun mahdollisuudet vahvistaa kansallisia huoltovarmuustavoitteita. 

Infrastruktuurin kehittämisen EU-rahoitusohjelmissa on nähtävissä mahdollisuuksia uudessa dual-use (siviili- ja sotilaallinen käyttö) infrastruktuurin kehittämisen yhteisrahoituksessa esimerkiksi satamissa.

Huoltovarmuuskeskuksen pohjoismainen kahdenvälinen ja laajempi pohjoismainen yhteistyö on kannatettavaa, samoin kuin Naton siviilivalmiussektorin toimintaan ja tiedonvaihtoon osallistuminen.

Satamat osana kriittistä infrastruktuuria

Huoltovarmuuspäätösluonnoksen keskeiset linjaukset kriittisen infrastruktuurin, liikenne- ja logististen palveluiden ja liikenneverkkojen ja digitaalisten tietojärjestelmien turvaamisesta ovat Suomen satamien huoltovarmuustoimintojen kannalta aivan keskiössä. Satamat ja satamaoperointiyritykset ovat tiivistäneet yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa ja syventävät yhteistyötä edelleen asiakirjan päätavoitteiden saavuttamiseksi.

Valmistellut tavoitteet kiinnittävät hyvin huomiota siihen, että Suomen sijainnista johtuen varautumisessa painotetaan ulkomaankaupan edellyttämien ympärivuotisten merikuljetusten sekä kriittisten satamien ja niiden toimintaa tukevien liikenneverkostojen toimivuutta. Merenkulun kilpailukykyisyydestä huolehditaan.

Satamilla on oma roolinsa merenkulun vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuuden turvaamisessa. Nesteytetyn maakaasun terminaalitoiminnat ovat käynnissä Tornion ja Porin satamissa sekä Nesteen Porvoon yksikössä.

Suomen teollisuuden toimintaedellytyksiä luotaavassa osassa nostetaan perustellusti esille merellisen logistiikan ja satamatoimintojen varmistamisen. Jätehuoltoa koskeva linjaus tukea alan organisaatioiden ja yritysten jatkuvuussuunnittelua palvelee myös omalta osaltaan satamassa tapahtuvan alusjätteiden vastaanoton jatkuvuuden turvaamista.

Satamien kohdalla voidaan tarkastella yksinomaan kriittisen infrastruktuurin kapasiteettia, mutta näin tehtäessä kapenee tarkastelu ja väheksytään logististen palveluiden merkitystä tavaraliikenteen sujuvuuden turvaamisessa. Asiakirjassa sen sijaan huomioidaan logistiikkapalvelut hyvin, samoin kuin todetaan vuoden 2019 alusta yhtiömuotoon siirtyvät valtion liikenteen ohjauksen toiminnot. Suomen satamilla on tässäkin suhteessa rooli ohjata vesiliikennettä sataman hallinnoimalla vesialueella ja sataman hallinnoimassa raideverkossa.

Satamat vastaavat hallinnoimansa alueen infrastruktuurin investoinneista ja Suomen valtio vastaa valtion vesiväylien kehittämisestä. Viime vuosina investointikumppanuus valtion liikennehallinnon kanssa ei ole ollut samassa määrin resurssoitua kuin aikaisemmin. Satamien merkitys kansantalouden ja teollisuuden toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa niin normaalioloissa kuin häiriö- ja poikkeusoloissa on aivan keskeinen. 

SUOMEN SATAMALIITTO RY
Annaleena Mäkilä