LVM:n asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Suomen Satamaliitto ry, 1.10.2018

Liikenne- ja viestintäministeriö

LVM/1436/03/208

Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut esityksen maanteiden ja rautateiden runkoväyliksi.

LVM:n esitys määriteltäväksi runkoverkoksi koskee valtion maanteitä ja rautateitä. Suomen talous nojaa vahvasti teolliseen vientiin ja tarvittaviin tuontiraaka-aineisiin sekä kuluttajatuotteisiin. Suomen satamien merkitys viennin ja tuonnin toimivuudessa sekä kansallisen huoltovarmuuden turvaamisessa on keskeinen. Vaikka runkoverkkoesitys koskee väylästöä, vaikuttavat runkoverkkovalinnat suoraan satamien edellytyksiin vastata talouden toimivuudesta. Maantieteellisen sijaintimme vuoksi käytännössä jokainen runkoverkon väylä joko alkaa tai päättyy meri- tai sisävesisatamaan taikka sivuaa satamaa.

Suomen satamien kautta kuljetetaan ulkomaan tavaraliikennettä vuositasolla yli 100 miljoonaa tonnia. Kymmenen suurimman sataman kautta kulkee noin 85 % tavaraliikenteen volyymistä. Matkustajaliikenteen näkökulmasta valtakunnallisesti keskeisimmät satamat ovat Helsingin ja Turun satamat.

Asetuksen valmistelussa on tunnistettu päätieverkon palvelukyvyn merkitys elinkeinoelämälle ja alueiden kehitykselle. Runkoverkon on tarkoitus tunnistaa valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja niiden solmukohdat. Määrittelyn kriteereinä on käytetty maanteiden ja rautateiden liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja verkollista kokonaisuutta. Matkojen ja kuljetusten keskeisiä palvelutasotekijöitä ovat matka-aika, matka-ajan ennakoitavuus, turvallisuus ja kustannustehokkuus.

Rautateiden runkoverkko koostuu nopean henkilöliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen radoista, joilla on valtakunnallista merkitystä ja jotka palvelevat lisäksi maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä.

Runkoverkon määrittelyssä otetaan huomioon EU:n liikennepolitiikan linjaukset TEN-T ydinverkon osalta. Tämän johdosta runkoverkon on täytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) N:o 1315/2013 mukaiset TEN-T ydinverkon vaatimukset niin maantieliikenteen kuin rautateiden infrastruktuurin osalta. 

Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 4 §:n mukaan valtakunnallisesti merkittävät runkoverkkoon kuuluvat maantiet yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat ja palvelevat erityisesti valtakunnallista pitkämatkaista liikennettä. Runkoverkkoon voidaan erityisestä syystä liittää myös muita liikenteellisesti merkittäviä maanteitä. Merkittävyyttä arvioidaan liikenteen suoritteen määrällä yksittäistä tieyhteyttä kohden. Runkoverkon jäsentelyssä voidaan huomioida liikenteen volyymin lisäksi myös muunlaiset liikenteelliset tarpeet. Taustamuistiossa nostetaan esille myös se, että runkoverkkoon voidaan nimetä myös hyvin hiljaisiakin maateitä, jos niiden kuuluminen runkoverkkoon on tärkeää erityisesti yhdistävyyden takia. 

Runkoverkkoesitys sisältää myös palvelutasomäärittelyn. Tarkoitus on jakaa runkoväylät kahteen palvelutasoon (asetusesityksen 3 ja 4 §:t). 

Suomen Satamaliitto ry nostaa esille seuraavat huomiot ja esittää runkoverkon tarkistamista esitetyistä lähtökohdista. 

  1. Suomen satamat haluavat varmistua, että runkoverkon valmistelu nojaa käytettävissä oleviin, tuoreisiin liikenteen volyymin tietoihin. Tämän vuoksi lausuntoon liitetään vuoden 2017 ulkomaan tavaraliikenteen satamakohtaiset tiedot.
  2. Runkoverkon tulee vahvistaa EU:n TEN-T verkon sisältöä. Mikäli näin ei olisi, jätettäisiin perusteettomasti hyödyntämättä EU:n mahdollistamien infrastruktuurirahoitusinstrumenttien käyttö tilanteessa, jossa valtion infrastruktuuri-investointien rahoitus on vakavissa vaikeuksissa.
  3. Runkoverkon tulee huomioida ja mahdollisuuksien mukaan ennakoida EU:n TEN-T –verkon ydin ja kattavan verkon satamat. Tämä sen johdosta, että TEN-T –verkon päivittäminen käynnistyy lähitulevaisuudessa ja toisaalta LVM:n tulevaisuuskatsauksessa Suomen satamien takamaayhteyksien kehittäminen kytketään osaksi runkoverkon väylien kehittämistä.
  4. Liikenteen rooli päästöjen rajoittamisessa on keskeinen. Tämän johdosta runkoverkon määrittelyssä tulee huomioida ns. modal shift eli määriteltävän runkoväyläverkon tulee mahdollistaa se, että runkoverkkoon määritellyn maantien rinnalla on mahdollisuus siirtää kuljetukset ilmastoystävällisempään, runkoverkkoon nimettyyn raideliikenneyhteysväliin.
  5. Satamaliitto viittaa omalta osaltaan niihin lausuntoihin, jotka satamayhtiöt ovat laatineet, ja joista käy yksityiskohtaisemmin esille yhteysvälikohtaiset liikenneluvut ja näiden valtakunnallinen merkittävyys pitkämatkaisen liikenteen näkökulmasta.   

Ulkomaan tavaraliikenteen volyymit (tonnia) satamittain vuonna 2017 

HaminaKotka                      13 549 049
Loviisa                                 576 935 
Tolkkinen                            133 911 
Kilpilahti (Neste Oyj)          21 373 110 
Helsinki                               13 985 873  
Kantvik                                353 893 
Inkoo                                   1 774 989
Pohjankuru                         94 312
Hanko (ml. Koverhar)         4 499 325
Taalintehdas                       1 028
Förby                                   221 791
Kemiö                                  79 895
Parainen                              582 822
Turku                                   2 202 288 
Naantali (ml. Neste Oyj)    4 983 884
Maarianhamina                  50 700 
Eckerö                                 37 520 
Uusikaupunki                      2 250 209
Rauma                                 5 843 238
Eurajoki                               242 260
Pori                                     2 876 766
Kristiinankaupunki             17 600
Kaskinen                             892 179
Vaasa                                  784 934
Pietarsaari                          859 739
Kokkola                               7 019 915
Rahja (Kalajoki)                  425 077
Raahe                                  4 803 299
Oulu                                     2 969 261
Kemi                                    1 472 450
Tornio                                  3 070 757
Lappeenranta                      270 065
Joutseno                             102 881
Imatra                                  304 304
Ristiina                                20 139
Savonlinna                          28 877
Varkaus                               49 693
Kuopio                                 19 885
Kitee                                    41 709
Joensuu                              197 441
Siilinjärvi                             136 637

SUOMEN SATAMALIITTO RY    

Annaleena Mäkilä