Merialuesuunnitelmaluonnos

Suomen Satamaliitto ry, 18.6.2020

Varsinais-Suomen liitto

Yleiset kommentit

Meriliikenne on Suomelle elintärkeää, sillä valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaravirroista kulkee meriteitse. Vuonna 2018 merikuljetusten osuus kaikista ulkomaankaupan tavarakuljetuksista oli 84 prosenttia.

Suomen Satamaliitto ry:n jäseninä on 29 meri- ja sisävesisatamaa, jotka kehittävät satamainfrastruktuuriaan ja tarjoavat satamapalveluita merellisille kuljetusketjulle. Jäsenkunnassa on niin yleisiä kuin teollisuussatamia. Satamien yhteydessä ja jopa niiden alueella toimii eri kokoisia teollisia klustereita, jotka hyödyntävät satamiin liittyviä väyliä raaka-aine- ja tuotekuljetuksilleen.

Suomen merialuesuunnitelman luonnoksessa on nähtävissä se mittava ja eri osa-alueisiin paneutuva työ, jota suunnitelmaluonnosta laadittaessa on tehty. Taustoitukset ja kuvaukset ovat monipuolisia mutta kompakteja, merkinnät selkeitä. Karttaesitys on huomattavan skaalautuva ja helppokäyttöinen.

Puhtaasti teknisenä toivomuksena esitämme, että kuviota koskettaessa aukeava selite olisi hinattavissa sen viereen, niin että aluekuvioita (usein monia päällekkäisiä) ja niiden luonnehdintoja pääsisi tarkastelemaan samanaikaisesti.

Tulevaisuuteen katsominen sisältää aina epävarmuuksia. Suunnitelman luonne ja käytön filosofia on tiivistetty hyvin skenaarioiden johdantoon lauseeseen: ”(skenaarioiden) avulla ei pyritä tulevaisuuden ennustamiseen vaan ajattelun ja näkemyksellisyyden kehittämiseen.”

Yhteensovittava suunnittelu edellyttää vuorovaikutusta ja erilaisten näkemysten sovittautumista toisiinsa. Lukija saa hyvän johdannon itselleen vähemmän tuttujen aihepiirien tilannekuvasta, vaikutuksista ja tarpeista osallistuessaan jonkin teema-alueen kehittämiseen. Sisältö tukee suunnitelman periaatetta mahdollistavana, ei poissulkevana ohjauksena.

Kommentit merialuesuunnitelmaluonnoksessa käsiteltyihin toimialoihin

Merialuesuunnitelmassa satamien keskinäistä hierarkiaa kuvataan suhteessa EU:n liikenteen euroopanlaajuisten verkkojen satamaverkostoon (TEN-T satamaverkosto). Luokittelu on suunnitelmassa kaksitasoinen: TEN-T satamat sekä muut tärkeät satamat, mikä on suunnitelmassa havainnollinen ja joustava jaottelu.

TEN-T luokittelu kertoo sataman koosta ja merkityksestä verrattuna eurooppalaiseen yleisten satamien verkostoon, mutta sen ulkopuolella on muita alueellisesti tärkeitä yleisiä tai teollisuuden satamia. Suunnitelmaan sisältyvät vesikuljetusten verkostot ja merkittävät yhteydet kertovat merenkulun kuljetusjärjestelmästä.  

Itse luokittelu ja toimintojen visuaalinen kuvaus on onnistunut, mutta haluaisimme kiinnittää huomiota itse toimialan kuvauksiin karttaselitteissä. Pidämme suotavana, että luonnehdinnoille laadittaisiin kaikilla suunnittelualueilla käytettävä yhteinen pohja, jolloin kuvaukset olisivat keskenään yhdenmukaisempia sisältämiensä tietojen osalta.    

Merialuesuunnittelun vyöhykkeitä ja merkintöjä koskevassa osassa kerrotaan lisäksi, että meriteollisuus on osa satamamerkintää silloin, kun meriteollisuus on sataman yhteydessä. Tämä periaate ei näytä toteutuvan satamien sanallisessa kuvauksessa maan tärkeillä meriteollisuuspaikkakunnilla kuten Porissa, Raumalla, Turussa tai Helsingissä.

Kommentit merialuesuunnitelmien vaikutusten arvioinnista

Aihetta esittelevässä osassa todetaan osuvasti, että oikeusvaikutuksia vailla olevan suunnitelman vaikutuksia voidaan oikeastaan arvioida vasta jälkikäteen. Toisaalta, jo ennakkoon tiedettiin, että työssä eri näkökulmia edustavien tahojen yhteistyön onnistuminen ennakoi parempaa suunnitelman hyväksyttävyyttä ja edellytyksiä sen ohjaamiskyvylle. Prosessin laajuus ja huolellisuus antavat aiheen uskoa, että Suomen merialuesuunnitelmaa tullaan hyödyntämään muun suunnittelun ja kehittämisen yhteydessä.

Suomen Satamaliitto ry
Kirsti Tarnanen-Sariola