Satamat löysivät nopeasti "uuden normaalin"

Aboard 2/2020, 9.4.2020

Koronaviruksen aiheuttama pandemia konkretisoi satamien ja merikuljetusten kriittisen merkityksen Suomen huoltovarmuudelle.

Satamat-löysivät-nopeasti-uuden-normaalin-PK-1982x966.jpg

Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä kertoo, että koko satama-ala ja Huoltovarmuuskeskus tekevät nyt päivittäistä yhteistyötä.
– Nyt on aika onnekasta, että jo vuosi sitten otettiin käyttöön satamien ja satamaoperaattorien kesken Huoltovarmuuskeskuksen alainen satamajaosto. Sen perustamisessa voi antaa isot kiitokset Huoltovarmuuskeskuksen edelliselle toimitusjohtajalle, Raimo Luomalle.

Uusi normaali saavutettiin nopeasti

Kun poikkeusolot maaliskuussa julistettiin ja valmiuslaki otettiin Suomessa käyttöön ensi kertaa sotien jälkeen, satamat ja niiden palvelut määriteltiin yhteiskunnan kannalta kriittisiksi toiminnoiksi.  Satamien tiiviiden huoltovarmuusharjoitusten merkitys näkyy:
– Nopeasti eskaloituneessa tilanteessa satamat adaptoituivat tilanteeseen hyvin pian. EU:n Schengen-alueen sisärajatarkastukset otettiin käyttöön ja matkustus rajoitettiin minimiin, Mäkilä sanoo.

Satamat-löysivät-nopeasti-uuden-normaalin-p.jpg

Toimitusjohtaja Annaleena Mäkilän johtama Satamaliitto on tehnyt valtavasti töitä, että tiedonkulku olisi avointa ja kaikilla olisi yhteinen tilannekuva koronaviruksen (Covid-19) aiheuttamassa poikkeustilanteessa.

Suomessa huoltovarmuuskriittisillä satamilla on olennainen merkitys talouden toimivuuden ja esimerkiksi lääkkeiden ja elintarvikkeiden saatavuuden vuoksi. Turun ja Helsingin satamien rooli on suuri ja kun henkilöliikenteen rajoitukset astuivat voimaan, tavaraliikenne joutui liki yli yön etsimään uudet reitit päämarkkinoille. Turun ja Naantalin satamat hoitavat tärkeät yhteydet Ruotsiin ja koko Skandinaviaan. Helsinki puolestaan hoitaa poikkeusoloissa yhteydet Tallinaan, Baltiaan ja edelleen Keski-Eurooppaan.
– Turku on pitkältä linjalta ollut tärkeiden yhteyksien satama, joka on ollut huoltovarmuuden kivijalassa, Mäkilä sanoo.

Kriittiset satamat vuorovaikutuksen ytimessä 

Mäkilä kertoo, että huoltovarmuuskriittiset satamat ovat nyt vuorovaikutuksen ytimessä tuottamassa jatkuvasti tilannekuvaa maan ylimmän päätöksenteon tueksi.
– Meillä on päivittäiset koordinaatiokokoukset kentälle satamajohtajien ja turvallisuusjohtajien kanssa. Niissä on käyty läpi satamien ja satamaoperoinnin jatkuvuuden hallinta ja kriittisyydet, kuten henkilökunnan riittävyys ja liikenteen sujuvuuden aspekti rajavalvonnoissa.

Lisäksi Satamaliitosta on pidetty tiiviisti yhteyttä toimialajärjestöjen eli Suomen Varustamot ry:n, Satamaoperaattorit ry:n ja agentuuria edustavan Laivameklarit ry:n kanssa samoin huolinnan ja logistiikan kautta kumipyöräkuljetuksiin. Tiivistä vuorovaikutusta on ollut Suomen lipun alla olevien varustamoiden ja osittain ulkomaisten globaalien konttivarustamoiden kanssa.
– Hyvin tiiviillä Teams-kokouksilla on pystytty käymään läpi päivän kierros, mikä on muuttunut eilisestä, onko pullonkauloja, onko esimerkiksi Uudenmaan rajalla tavaraliikenne kulkenut läpi, miten sisärajatarkastukset ovat toimineet. Yhteistyö myös viranomaisten kuten Rajavartiolaitoksen, Traficomin ja THL:n kanssa on toiminut aivan mainiosti.

Suomalainen public-private yhteistyö on kansainvälisestä näkökulmasta jopa poikkeuksellista. Yksityinen sektori toimittaa tilannekuvaa Huoltovarmuuskeskukselle, joka toimii pääministerin suuntaan, kun päätöksiä tehdään poliittisella tasolla.

Mäkilä on ollut yhteyksissä myös EU-komission liikennekomissaarin suuntaan ja painottanut, miten tärkeää Suomen kannalta on, ettei rajoja suljeta tavaraliikenteeltä Keski-Euroopan rajoilla.
– On ihan elintärkeää meille, että rekat pääsevät Tanskasta pohjoiseen ja Puolan läpi Baltiaan tai Tšekistä Puolaan ja ylipäätään ehtivät aikataulujen mukaisiin aluksiin. Sisämarkkinoiden täytyy toimia.

Teksti: Sini Silván
Kuvat: Sini Silván ja Jarmo Piironen