Meri on suomalaisille elintärkeä

Suomen Satamaliitto ry, 21.5.2018

Siksi alan elinkeinojen kilpailukykyyn ja sujuvaan liikenteeseen kannattaa satsata, toteavat Suomen Meriklusterin taustavoimat.

Suomen Varustamot, Suomen Satamaliitto, Meriteollisuus ja Satamaoperaattorit edustavat elinkeinoja, jotka ovat meren kanssa tekemisissä. Alat ovat myös sidoksissa toisiinsa: satamat ja satamaoperaattorit menestyvät, jos varustamot ja meriteollisuus voivat hyvin. Ne taas tarvitsevat hyväkuntoisia satamia ja väyliä, toimivaa logistiikkaketjua sekä hyvää keskinäistä yhteistyötä.

Suomi puolestaan pärjää, jos nämä alat pärjäävät, sillä 90 prosenttia Suomen viennistä kulkee meriteitse. Yksin matkustaja-alukset ovat tärkeitä huoltovarmuusreittejä. ”Suomi ei ole henkisesti valtamerikansakunta, mutta silti se on riippuvainen meriliikenteestä, sen sujuvuudesta ja kilpailukyvystä”, sanoo Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä.

Mereen sidoksissa olevat alat halutaan nostaa paremmin suomalaisten tietoon. Kansainvälisessä vertailussa Suomen meriklusteri on merkittävä. ”Sen sijaan meillä se on yllättävän vähän tunnettu, kun ottaa huomioon kasvunäkymät ja sen, että ala työllistää 50 000 suomalaista”, sanoo Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.

Suomalaiset ovat vahvoja digitalisaatiossa sekä ympäristöosaamisessa, jotka molemmat ovat maailmanlaajuisia megatrendejä. Tuurnala lisää vahvuuksiin vielä merenkulun erityisolosuhteiden hallinnan. ”Suomalaiset merenkulkijat ja muut alan toimijat ovat tottuneet operoimaan vaikeissa oloissa. Merialueemme ovat karikkoisia ja matalia, ja jään alla keskimäärin 100 päivää vuodessa.”

Suomalaisten valtteihin kuuluu yhteistyökyky, joka kantaa hedelmää esimerkiksi innovaatioina. Varustamot kehittävät ratkaisuja yhdessä meriteollisuuden kanssa. ”Suomalaiset alukset toimivat referensseinä ja testialustoina meriteollisuuden innovaatioille. Testauksen jälkeen niillä voi mennä maailmanmarkkinoille. Kilpailukykyinen varustamoelinkeino tukee koko meriklusterin kasvua.” 

Meriteollisuuden toimitusjohtaja Elina Vähäheikkilä jatkaa, että meriteknologiassa Suomi on maailman huippua. Tutkimukseen sekä kehitykseen tulisi satsata niin, että huipulla pysytään. ”Osaamista täällä löytyy, ja se pitää tuoda esiin.” Vähäheikkilä muistuttaa, että meriteollisuus on laajempi kokonaisuus kuin usein ajatellaan. Risteilijöiden, autolauttojen, jäänmurtajien ja erikoisalusten valmistuksen lisäksi ala tekee muutakin. ”Suomalaiset meriteollisuuden yritykset toimittavat globaalisti laitteita ja järjestelmiä kaikkiin laivatyyppeihin.” 

Meriteollisuuden näkymät ovat nyt valoisat ja esimerkiksi risteilyalusten tilauskanta ulottuu pitkälle ensi vuosikymmenelle. Kasvun sekä sukupolvenvaihdoksen myötä kaivataan uusia osaajia. ”Tarvitaan laivanrakennuksen diplomi-insinöörejä, mutta heidän lisäkseen myös lukuisten muiden tieteenalojen osaajia.”

Vaikka digitaaliset ratkaisut tulevat kuljetuksiin, laivat tarvitsevat edelleen perusasiat eli riittävän syvät väylät ja toimivat satamarakenteet. Satamaoperaattoreiden toimitusjohtaja Juha Mutru vertaa satamayhtiötä kauppakeskukseen. Satamaoperaattorit eli ahtausyritykset puolestaan ovat kuin liikkeitä, jotka ovat kauppakeskuksen vuokralaisina. Satamien ja satamaoperaattorien yhteinen intressi on tarjota merikuljetuksille mahdollisuus sujuvaan logistiikkaan, sillä se on perusta, jolle vienti ja tuonti rakennetaan. Operaattoreilta edellytetään entistä tehokkaampaa toimintaa, sillä laivat käsitellään satamissa mahdollisimman nopeasti. ”Siksi työrauhakysymykset ovat meille tärkeitä”, Mutru sanoo.

Parhaillaan investoidaan, sillä satamaoperaattoreilla on monien vaisujen vuosien jälkeen valoisammat näkymät ja mahdollisuus uusia lastinkäsittelylaitteita. ”Satamat ja satamaoperaattorit investoivat nyt noin 100 miljoonaa euroa toiminnan kehittämiseen vuosittain”, sanoo Annaleena Mäkilä. 

Satamien ja meriväylien sataman puoleisen pään kunto on satamien vastuulla, ulompana väylä on valtion vastuulla. Valtion toivotaan osaltaan pitävän väylät kunnossa eli riittävän syvinä ja turvallisina. Annaleena Mäkilä sanoo, että väylien kehittämisen tulisi olla ennustettavaa ja pitkäjänteistä.

”Toivomme työkaluja rahoitukseen ja myös sitä, että Suomi seuraavalla liikenteen rahoituskaudella hyödyntäisi mahdollisimman paljon liikenteen EU-rahoituksia ja yhteisrahoitusmahdollisuuksia.”   

210518 Suomen meriklusteri HS 20.5.2018.pdf
5.1 Mt, päivitetty 21.5.2018