Matkustajaliikenteen trendejä

Suomen ulkomaan matkustajaliikenteen trendeissä 2000-luvulla näkyy Tallinnan vetovoiman kasvu Tukholman rinnalle tasavahvaksi yhteysväliksi. Suomen, Ruotsin ja Viron väliset vilkkaat matkustaja-autolauttayhteydet muodostavat Euroopan tasollakin vahvan toimialakeskittymän. Yksi säännöllisen matkustajaliikenteen kiistattomista menestystekijöistä on matkustaja-autolauttojen ympärisvuotisesti tarjoama rahtikapasiteetti.

Itämeren risteilyliikenne on nähnyt vahvaa kasvua samana ajanjaksona. Vuodesta 2005 vuoteen 2015 risteilymatkustajien määrät Suomessa ovat lähes kaksinkertaistuneet 470 000 tuhannesta 882 000 tuhanteen matkustajaan. Suurin risteilymatkustuskohde on edelleen Helsinki, mutta alan vetovoiman kasvaessa risteilyaluskäynnit suuntautuvat satamakaupunkeihin koko maan rannikon pituudelta.

Vuoden 2016 ulkomaan matkustajaliikenteen jakatuminen alusten lähtö- ja määrämaiden mukaan

Manner-Suomessa säännöllistä ulkomaan matkustajaliikennettä on Helsingissä, Turussa, Naantalissa, Vaasassa ja Lappeenrannassa.
Lähde: www.Liikennevirasto.fi / Ulkomaan meriliikenne 2016 vuosijulkaisu. Alemmat kaaviot: 2015, 2010 ja 2005 vuosijulkaisut.

Ruotsi
Viro
Veäjä
Saksa
Risteily (saapuneet)

Vuoden 2015 ulkomaan matkustajaliikenteen jakatuminen alusten lähtö- ja määrämaiden mukaan

Ruotsi
Viro
Venäjä
Saksa
Risteily (saapuneet)

2010 matkustajaliikenne

Ruotsi
Viro
Venäjä
Saksa
Risteily (saapuneet)

2005 matkustajaliikenne

Ruotsi
Viro
Venäjä
Saksa
Risteily (saapuneet)