Toiminnan vaikutukset ohjaavat satamien ympäristötyötä

Satamatoiminnan pääasialliset ympäristövaikutukset aiheutuvat vesirakentamisesta ja liikenteestä.

Aluskoon ja liikenteen kasvu pitävät yllä tarvetta satamarakentamiseen

Väylien sekä satamakenttien rakentaminen ja kunnostaminen aiheuttavat ympäristövaikutuksia, kun sedimenttejä ruopataan ja läjitetään. 2000-luvulla vaikutusten arviointia ja työmenetelmiä on kehitetty monissa alan kehittämishankkeissa. Tavoitteena on peruuttamattomien ympäristövaikutusten minimoiminen ja teknistaloudellisesti tehokkaiden menettelytapojen löytäminen.

Satamien rakentamishankkeet tarvitsevat aina ympäristöluvan. Luvassa määritellään ehdot, joita noudattamalla vältetään ympäristön pilaantuminen.  

Sataman ympäristövaikutukset ovat säännöllisessä seurannassa

Päivittäisen satamatoiminnan ympäristövaikutukset aiheutuvat pääasiallisesti sataman kautta kulkevasta liikenteestä: aluksista ja niiden päästöistä sekä lastien käsittelystä. 

Suomessa satamilta vaaditaan satamatoimintaa koskeva ympäristölupa, jonka lupaehdot velvoittavat kaikkia satamassa toimivia yrityksiä. Satamanpitäjäyhtiö seuraa säännöllisesti toiminnan ympäristövaikutuksia ja muokkaa toimintaansa, jos tarvetta siihen ilmenee.

Alusliikenteen ympäristövaikutukset pienenevät ympäristösäätelyn tiukentuessa

Alusten pakokaasupäästöt sisältävät mm. rikin- ja typenoksideja (SOx, NOx), hiilidioksidia (CO2) ja pienhiukkasia (PM). Päästöt ovat vähentyneet, kun aluspolttoaineiden sallittu rikkipitoisuus on laskenut lähes nollaan. Uusia tiukennuksia on tulossa: Itämerestä tulee alusliikenteen NOx -päästöjen rajoitusalue vuonna 2021. Tämä vähentää merta rehevöittäviä päästöjä esim. nesteytettyä maakaasua (LNG) polttoaineenaan käyttävien alusten yleistymisen myötä.

Teollisuutta ja liikennettä palvelevia LNG-terminaaleja nousee satamiin eri puolilla Suomea: Sköldvikissä on toimiva tuotantolaitos, tuontiterminaaleja ollaan rakentamassa mm. Poriin (2016), Tornioon (2017) ja Haminaan (suunnitteluvaiheessa). 

Suomessa säännöllisen autolauttaliikenteen alukset ovat jo vuosia jättäneet käymäläjätevetensä satamassa kaupungin viemäriverkkoon. Matkustaja-alusten käsittelemättömän käymäläjäteveden päästöt koko Itämerellä päättyvät asteittain 2019-21, kun sitä koskeva kielto astuu voimaan. Mm. Turun ja Naantalin satamat täydentävät viemäriverkkoaan lisäten sen piiriin tulevia laituripaikkojaan. Rakennustyöt valmistuvat vuoden 2016 aikana.

Ympäristöystävälliset menettelytavat huomioivat sekä naapurit että luonnon

Liikenteen ja lastinkäsittelyn melun hallinta on haaste erityisesti kaupungin keskustassa sijaitsevissa satamissa. Merensuojelussa on alettu selvittää myös vedenalaisen melun voimakkuutta, levinneisyyttä ja vaikutuksia.

Irtolasti(bulk)alusten lastinkäsittelystä voi aiheutua lastipölyn leviämistä ympäristöön. Ahtausliike vastaa toimenpiteistä, joilla pölyn leviäminen estetään: investoinneista käsittelykalustoon ja lastienkäsittelyssä noudatettavista ympäristöystävällisistä menettelytavoista. 

Sataman tehtävänä on järjestää jätteiden vastaanotto sitä tavallisesti käyttäville aluksille. Satamanpitäjäyhtiön laatima jätehuoltosuunnitelma esittelee tarpeet ja miten niihin vastataan.

Sataman ympäristövaikutuksia vähennetään myös muilla toimintaan ja alueen ylläpitoon liittyvillä menettelyillä, esim. liikennejärjestelyillä, alusten tankkauksen ympäristöturvallisuudella, lastinkäsittelyalueiden puhtaanapidolla ja valaistuksen optimoinnilla.  

Linnunpesä lepuuttajan päällä

Kuva: Naantalin Satama Oy