Liikenteen ja viestinnän EU- ja kv-tason toimia vuosille 2019 - 2024

Suomen Satamaliitto ry, 20.8.2018

Suomen Satamaliitto ry

17.8.2018 

LVM on virkamiesjohdon voimin valmistellut hallinnonalan tulevaisuuskatsauksen, jossa on nostettu kunnianhimoisella tavalla esille keskeisiä liikenteen ja viestinnän muutoksia toimintaympäristössä ja tarvittavia toimenpiteitä näihin vastaamiseksi.

Katsaus lähtee siitä, että tarvittavia toimia on voitava linjata yli vaalikausien ja että muutostrendit edellyttävät esimerkiksi väyläinvestoinneilta täysin uudenlaisia toteuttamismalleja sekä uudentyyppisiä rahoitusratkaisuja. Ja että nämä edellyttävät myös ennakkoluulottomasti uudenlaista ajattelua päättäjiltä. 

Hallinnonalan suuret muutokset ryhmitellään neljään teemakokonaisuuteen: palvelut, tieto, ilmasto ja verkot. Liikenne- ja viestintäverkot ovat alusta palveluille ja tiedon hyödyntämiselle. Digitalisaatio ja automaatio edellyttävät hyviä väyliä, jotta uusia liikennepalveluja voidaan käyttää ja elinkeinoelämän kuljetukset sujuvat kustannustehokkaasti. 

Katsaus nostaa esille myös sen, että ilmastonmuutos kiihdyttää väyläverkon rapautumista entisestään ja edellyttää lisäksi merkittäviä päästövähennyksiä liikenteeltä. 

Suomen satamien näkökulmasta keskeiset linjaukset liittyvät infrastruktuurin kuntoon, kehittämiseen sekä investointien rahoittamiseen. Suomen Satamaliitto ry pitää tärkeänä, että valtio toimii ennustettavasti ja tasapuolisesti yksityisten ja kuntien omistamia satamayhtiöitä kohtaan ja vastaa omalta osaltaan velvoitteistaan väyläinvestoinneissa satamayhtiöiden investointikumppaneina. 

Suomen Satamaliitto näkee LVM:n virkamiesjohdon lailla tärkeäksi sen, että liikenneverkkoa suunnitellaan pitkäjänteisesti (esim. 12 vuoden mittaisella horisontilla) ja että liikenneverkon palvelutasoa määritellään. Kansallisesti tärkeä EU -edunvalvonnan kohde on saada TEN-T ydinverkolle jatkoa Helsingistä pohjoiseen. Tämä on mielestämme perusedellytys viedä eteenpäin EU-rahoitusinstrumenttien nykyistä laajamittaisempaa hyödyntämistä ja samalla mahdollistaa ylipäätään Euroopan laajuisen roolin saavuttamista Manner-Euroopan ja pohjoisten meriyhteyksien yhdistämisessä. 

Tulevaisuuskatsaus tuo hyvin esille sen, että jäänmurron, liikenteen ohjauksen ja luotsauksen palveluja tulee tuottaa tehokkaasti ja laadukkaasti. 

Nykyisen budjettirahoituksen mahdollisuuden vastata infrastruktuurin kehittämisen tarpeisiin tarkoittaa väistämättä uudenlaisten rahoitusratkaisujen hakemista, kokeilemista ja käyttämistä.

Kansallisista väylämaksuista tulee luopua kokonaan ja samanaikaisesti siirtää teollisuudelle julkisena peruspalveluna tuotetun jäänmurtopalvelun järjestäminen valtion budjetin yleiskatteelliseksi toiminnaksi.

Satamien ja logististen ketjujen digitaalinen murros nojaa pääosin yritysten markkinaehtoiseen toimintaan. Alkuvaiheessa, ja eri teknologioiden uudentyyppisten kokeilujen kohdalla julkista rahoitusta (EU- rahoitusohjelmat) on perustelua hyödyntää. Satamat ja terminaalit ovat kiinnostava liikenteen solmukohta, jossa tiedon hyödyntämisellä on merkitystä. Digitalisaatio ja automaatio tehostavat myös meriliikennettä ja samalla optimoi laivojen polttoainekulutusta, kustannuksia ja siten vaikuttaa päästöihin.

Liikenteellä on keskeinen merkitys päästövähennyksiin saavuttamisessa. Tieliikenteessä vähennyspotentiaali on suurin. Koska Suomi on laaja maa ja teollisuuden rakenne edellyttää saavutettavuutta kaikkialla Suomessa, ratkaisut päästövähennysten saavuttamiseksi on oltava tasapainoisia ja elinkeinojen toimintaedellytykset turvaavia. Mittakaavaltaan merkittäviä toimia voidaan toteuttaa maankäytön suunnittelulla, yhdyskuntarakenteilla sekä suomalaisten vanhaa autokantaa uudistamalla.

Suomen vaikuttamistyössä EU- ja kansainvälisissä asioissa nostamme esille 

  1. TEN-T ydinkäytävän jatkamisen Helsingistä pohjoiseen ja liikenteen EU- rahoituksen soveltuvuuden ydinverkon ohella myös kattavan TEN-T verkon kehittämisen tarpeisiin. Digitalisaatio ja automaatio edellyttävät hyvää ja tarkoituksenmukaista perusinfraa.
  2. Kansainvälisen säädösvaikuttamisen puolella aktiivisuutta tarvitaan digitaalisen murroksen edistämiseksi mm. kansainvälisessä merenkulkuorganisaatio IMO:ssa.

 
Annaleena Mäkilä

Suomen Satamaliitto ry