VNp kehittämissuunnitelmaksi logistiikan ja kuljetussektorin sekä satamien digitalisaation vahvistamiseksi

Suomen Satamaliitto ry, 15.3.2019

Lausuntopyyntö 19.2.2019 LVM247/01/2019

LVM on valmistellut toimeenpanosuunnitelmaa, jolla toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen kehittämissuunnitelmaa logistiikan ja kuljetussektorin sekä satamien digitalisaation vahvistamiseksi. Lausuntopyynnön kohteena on toimeenpanoon tähtäävä suunnitelma, joka sisältää niin hallinnon omia hankkeita (lainsäädäntövalmistelua ja muita hankkeita), EU-vaikuttamisen kohteena olevia prosesseja sekä satunnaisia listattuja projekteja tavoitteiden edistämiseksi.

Moni toimenpide on keskeneräinen, ja työtä digitalisaation vahvistamiseksi jatketaan sidosryhmien kanssa myös kevään eduskuntavaalien jälkeen. 

Toimeenpanosuunnitelma keskittyy tavaraliikenteen kuljetusketjujen digitalisaation vahvistamiseen. 

Suomen Satamaliitto nostaa lausunnossaan esille satamien näkökulmasta keskeisimpiä havaintoja ja kuvaa digitaalisten toimintojen valmistelutilaa satamayhtiöissä.


Yleistä

Satamien toiminnan ja tietojen digitalisaatiokehitys on hyvässä käynnissä. Ymmärrys kuljetusketjujen digitalisaation potentiaalista kuljetusten tehostamiseksi on syventynyt viime vuosina toimialan keskuudessa. Lisäksi yksittäisissä satamayhtiöissä on käynnissä erilaisia kehittämishankkeita ja prosesseja satama-alueen sisäisen ja sataman ulkopuolelle suuntautuvan toiminnan digitalisaation vahvistamiseksi.

Koska satamien tai kuljetusketjujen digitalisaatiokehitys ei edisty ilman, että tarpeita ja asiakasnäkökulmaa pohditaan yhdessä eri asiakasryhmien, sidosryhmien ja muiden osapuolten kanssa ja kesken, toiminnan digitaalinen kehityksenkulku edellyttää aikaa, jotta eri osapuolten roolit ja tarpeet tulevat tunnistetuiksi.

Satamissa on jo nyt käytössä digitaalista tiedon hyödyntämistä mutta nykytilaa voisi kuvata siten, että ns. tavanomaista porttiautomaatiota ja siihen kytkeytyvää älyä lukuunottamatta satamissa ei ole juurikaan kaupallisessa käytössä merkittävää sataman sisäisen toiminnan tai ulkoisen, kuljetusketjuja kattavaa digitaalista tiedon jakamista eikä avointen rajapintojen kautta määriteltyä, jaettua tietoa maksullisesti tai maksutta. TEN-T ydinverkon satamat ovat avanneet henkilöliikenteen tietoja siten, kuin verkko- ja tietoturvadirektiivi edellyttää.  

Lisäksi muutamien satamien meriväyliin on tuotu älyelementtejä ja -rakenteita viimeksi toteutetuissa meriväyläinvestoinneissa (mm. Pietarsaaren ja Rauman satamien meriväylät). 

Koska Suomen satamat ovat pitkälti erikoistuneet erilaisiin kuljetusmuotoihin ja koska satamien asiakkuusprofiilit vaihtelevat toisistaan, on selvää, että myös asiakastarpeet vaihtelevat samoin kuin taloudelliset resurssit toteuttaa digitaalisen toiminnan edellyttämiä investointeja. Satamien toiminnan ja logistiikan sekä kuljetusketjujen digitaalisen toiminnan ilmentymät tulevat olemaan mitä ilmeisimmin erilaisia erilaisissa satamissa.  


Portnet-järjestelmän kehittäminen

Kansallista Portnet –järjestelmää on kehitetty viime vuosien aikana enemmänkin viranomaistarpeista lähtöisin kuin logistiikan, kuljetusten tai satamien toiminnan näkökulmasta. Satamayhtiöiden tarpeet tavaraliikenteen kuljetusketjujen digitaalisuuden vahvistamiseksi tulevat tuskin katetuksi Portnet-järjestelmän kehittämisellä. Siksi markkinaehtoinen, asiakkaiden tarpeista lähtöisin tapahtuva toimintojen digitaalinen kehitystyö on käynnissä useissa Suomen satamissa. 

Tästä huolimatta on ensiarvoisen tärkeää, että myös Portnet pysyy kehityksessä mukana. Viranomaisjärjestelmänä sen tulee edustaa tietovarantoa, jota rajapintojen kautta pystytään yhteen sovittamaan eri toimijoiden tarpeisiin. 

Markkinaehtoisesti etenevän digitalisaatiokehityksen ohella on tärkeää huolehtia viranomaistiedon (Portnet) aktiivisesta kehittämisestä ja kehittämisen ripeästä aikataulusta. Portnet –järjestelmän kansallisessa kehittämisessä ei tule jäädä odottamaan EU:n ilmoitusmuodollisuussääntelyn valmistumista tai sille suunniteltuja pitkiä käyttöönottoaikoja.  

Satamaliitto katsoo, että priorisoimalla kehitystyössä laivojen saapumis- ja lähtöilmoitusten toteutumista todellisena ja reaaliaikaisena, saavutetaan koko kuljetusketjun näkökulmasta merkittäviä sujuvuuden, ennakoinnin ja toimintojen tehostamisen hyötyjä. 

VAK-lainsäädännön kokonaisuudistus

Toimeenpanosuunnitelmassa on listattuna vaarallisten aineiden kuljetusten sääntelyn kokonaisuudistus. VAK-lain uudistus on satamien toiminnan ja tiedon tarpeen kannalta tärkeä lainvalmisteluhanke. Satamaliitto on valmis osallistumaan valmistelutyöhön ja arvostaa sitä, että valmistelutyöhön sidotaan riittävät resurssit lainsäädännön kompleksisuuden ja monimuotoisuuden vuoksi. Lisäksi voimassa oleva laki on lakiteknisesti vanha ja kaipaa välttämätöntä uudistamista. 

Liikenteen yhteisrahoitusinstrumentit

Suomen satamien näkökulmasta on kannatettavaa, että EU:n liikenteen rahoitusohjelmissa (CEF, MoS) on tunnistettu merenkulun ja satamien digitalisaatiokehitys. Automaation lisääminen ja digitaalinen tiedonjakaminen ei koske yksinomaan merikuljetuksia ja satamia vaan on tärkeää, että laajemminkin EU:n päätöksenteon puitteissa rakennetuissa (taloudellisissa) kannustimissa tunnistetaan kokonaiset kuljetusketjut (network). 

On tärkeää, että tulevallakin EU:n rahoituskaudella yhteisrahoitusinstrumentteja on käytettävissä kehityshankkeissa, joissa vauhditetaan ”epäkypsää” markkinatoimintaa. Suomen satamien näkökulmasta on myös hyvä, että on tunnistettu tarve kehittää myös kattavan verkon (satamien) toimintoja ja infrastruktuuria sen ohella että pääpainopiste on ollut ns. ydinverkon infrastruktuurin ja palvelutasojen kehittämisessä. 

Satamien digihankkeita

Satamien toiminnan digitalisaation edistämistä hyödyntäviä hankkeita on käynnissä. Koko toimialaa käsittävän Digiport –hankkeen tavoitteena on identifioida nimenomaan sataman infrastruktuuriin liittyvän tiedon avaamista.

Hanke ei ota kantaa, missä määrin tiedon avaaminen on maksullista tai maksutonta. Infrastuktuurin haltijoina satamayhtiöt ovat yksityisoikeudellisia yhteisöjä, joiden toiminta perustuu kaupallisiin lähtökohtiin. Digiport –hanketta toteuttaa Merikotka yhteistyössä mm. Turun Satama Oy:n ja HaminaKotka Satama Oy:n kanssa. 

Satamanpitämisen ydinelementin, infrastruktuurin ja siihen liittyvän tiedon olemus on jokseenkin staattista, kun taas tavarankäsittelystä vastaavat satamaoperaattoriyritykset hallinnoivat rahdinantajan tietovirtoja. Nimenomaan tavarankuljetusten kannalta olennaiset tiedot eivät ole satamanpitäjäyhtiöiden käytössä, vaan tavarankäsittelystä vastaavien yhtiöiden hallussa, ja vahvasti liikesalaisuuksien piirissä. 

Satamayhtiöt voivat sataman ”isäntinä” toimia monella tapaa aktiivisessa roolissa kootessaan sataman sisällä palveluja tarjoavia yrityksiä kuin koko kuljetusketjun muita kaupallisia toimijoita yhteen. Toiminnan ja kuljetusketjujen digitalisaatio edellyttää vahvaa yhteistyötä ja luottamusta osapuolten kesken. 

From Ports to Smart Terminals 2030 –hanke on puolestaan hyvä esimerkki satama-alan digitalisaatiohankkeesta, joka tunnistaa tavarankäsittelyn merkityksen kuljetusketjun sujuvuudessa. Hankkeen on toteuttanut Gaia Consulting Oy. 

Mainittujen hankkeiden ohella yksittäisillä satamilla on käynnissä yhtiökohtaisia kehittämishankkeita, joista osasta on lupa odottaa julkistamista ja käyttöönottoa jo piakkoinkin.   

SUOMEN SATAMALIITTO RY 

Annaleena Mäkilä