Satamien rooli korostuu EU:n liikennepolitiikassa

Suomen satamien merkitys kansainvälisen saatavuuden turvaamisessa on korostunut Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa ja EU:n henkilö- ja talouspakotteiden suljettua käytännössä rahdin kuljetukset ja liikenteen Suomen itärajan yli. Unionin yhteisellä päätöksellä Venäjän lipun alla olevilta aluksilta on evätty pääsy EU:n satamiin jo keväästä lähtien.

Samanaikaisesti valmistelussa on EU:n yhteisen satamaverkon päivittäminen. Ydinsatamien ja kattavan satamaverkon tarkoituksena on mm. varmistaa Suomen kansainvälistä saavutettavuutta. Näille EU:n TEN-T -satamille asetetaan tiettyjä lakisääteisiä velvoitteita, kuten tuleva maasähköinvestointien toteuttaminen satamissa, mutta samalla TEN-T -asema mahdollistaa satamayhtiöille osallistumisen EU:n liikenteen yhteisiin rahoitushakuihin.

Viime talvelta saakka valmistelussa olleeseen TEN-T -lain päivitykseen tuli heinäkuussa 2022 täydentävä EU-komission esitys, jolla poistetaan Venäjä ja Belarus EU:n liikennekäytävien kartalta sekä poistetaan ydinverkon yhteydet Venäjälle. Samassa yhteydessä EU:n TEN-T liikenneverkon kartalle puolestaan liitetään Ukraina ja Moldova. Tätä tuoretta esitystä käsitellään TEN-T -päivityksen yhteydessä. TEN-T -lainsäädäntöpäivityksen arvioidaan valmistuvan vasta kevään 2023 kuluessa, ja astuvan voimaan tätäkin myöhemmin.

Suomen osalta komission heinäkuinen tuore esitys tarkoittaa sitä, että mm. raideyhteyttä Kouvolasta Vaalimaalle ei kehitetä EU:n rahoituksella kuin vasta vuoteen 2050 mennessä. Satamien osalta tämä tuorein esitys ei tuo muutoksia aiempaan komission esitykseen (eikä olemassa olevaan TEN-T karttaan) nähden.

Sen sijaan se, että Ukraina ja Moldova liitetään mukaan EU:n TEN-T -liikenneverkon karttaan, saattaa hyvinkin tarkoittaa sitä, että liikenteen yhteisrahoituksen voimavaroja suunnataan tulevaisuudessa Ukrainan jälleenrakentamiseen siten, että se suhteellisesti vähentää EU:n jäsenmaiden (ja satamienkin) infraan kohdennettavien investointien EU-tukirahoitusta. Satamaliitto yhdessä sen eurooppalaisen kattojärjestön, ESPO:n kanssa on jo varhemmassa vaiheessa kuuluttanut vahvempaa rahoitusta EU:n liikenneverkkojen kehittämiseksi ja satamien investoinneille. Perusteet liikenteen rahoituksen kasvattamiselle seuraavalla EU:n rahoituskaudella (2028 - ) ovat aiempaakin painavammat.

Suomen logistisen aseman muutos yhdessä tulevan NATO-jäsenyyden kanssa tullee tarkoittamaan myös sitä, että Suomen satamien tiettyjä infrastruktuuri-investointeja rahoitetaan EU:n liikenteen Military Mobility -rahoitusohjelman kautta. Kunkin rahoitushaun kriteerit määrittyvät erikseen, mutta lähtökohtaisesti on varsin todennäköistä, että Suomen satamissa tarpeita tällaisiin kaksikäyttöisen (siviili ja sotilaallinen) infrastruktuurin investointeihin tulee olemaan. Military Mobility – hakuja on tarjolla enää vain yksi ja se aukeaa vuoden 2023 puolella (syksyllä 2023?).

Suomen Satamaliiton toimisto seuraa ja vaikuttaa niin TEN-T -suuntaviiva-asetuksen päivitykseen kuin kohti trilogineuvotteluja kääntyneeseen Fit for 55 -lakipaketin viimeistelyyn (vaihtoehtoisen polttoaineen jakeluinfra ja maasähköinvestoinnit satamissa, varustamoiden puhtaat polttoaineet, merenkulun päästökauppajärjestelmä EU:ssa ja hiilirajatullit sekä energiaverouudistus).