Satamien rooli korostuu EU:n liikennepolitiikassa

Suomen Satamaliitto ry (info a Satamaliitto.fi), 4.10.2022

Satamat ovat pystyneet pitämään toimintonsa käynnissä pandemian aikana, ja ovat siten osoittaneet kestävyyttään kriisissä. Nyt on käsillä uudenlainen satamien kriittistä infraa ja toiminnallisuutta haastava tila Euroopassa.

Suomen satamien merkitys kansainvälisen saatavuuden turvaamisessa on korostunut Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa ja EU:n henkilö- ja talouspakotteiden suljettua käytännössä rahdin kuljetukset ja liikenteen Suomen itärajan yli. Unionin yhteisellä päätöksellä Venäjän lipun alla olevilta aluksilta on evätty pääsy EU:n satamiin jo keväästä lähtien.

Samanaikaisesti valmistelussa on EU:n yhteisen satamaverkon päivittäminen. Ydinsatamien ja kattavan satamaverkon tarkoituksena on mm. varmistaa Suomen kansainvälistä saavutettavuutta. Näille EU:n TEN-T -satamille asetetaan tiettyjä lakisääteisiä velvoitteita, kuten tuleva maasähköinvestointien toteuttaminen satamissa, mutta samalla TEN-T -asema mahdollistaa satamayhtiöille osallistumisen EU:n liikenteen yhteisiin rahoitushakuihin.

Viime talvelta saakka valmistelussa olleeseen TEN-T -lain päivitykseen tuli heinäkuussa 2022 täydentävä EU-komission esitys, jolla poistetaan Venäjä ja Belarus EU:n liikennekäytävien kartalta sekä poistetaan ydinverkon yhteydet Venäjälle. Samassa yhteydessä EU:n TEN-T liikenneverkon kartalle puolestaan liitetään Ukraina ja Moldova. Tätä tuoretta esitystä käsitellään TEN-T -päivityksen yhteydessä. TEN-T -lainsäädäntöpäivityksen arvioidaan valmistuvan vasta kevään 2023 kuluessa, ja astuvan voimaan tätäkin myöhemmin.

Suomen osalta komission heinäkuinen tuore esitys tarkoittaa sitä, että mm. raideyhteyttä Kouvolasta Vaalimaalle ei kehitetä EU:n rahoituksella kuin vasta vuoteen 2050 mennessä. Satamien osalta tämä tuorein esitys ei tuo muutoksia aiempaan komission esitykseen (eikä olemassa olevaan TEN-T karttaan) nähden.

Sen sijaan se, että Ukraina ja Moldova liitetään mukaan EU:n TEN-T -liikenneverkon karttaan, saattaa hyvinkin tarkoittaa sitä, että liikenteen yhteisrahoituksen voimavaroja suunnataan tulevaisuudessa Ukrainan jälleenrakentamiseen siten, että se suhteellisesti vähentää EU:n jäsenmaiden (ja satamienkin) infraan kohdennettavien investointien EU-tukirahoitusta. Satamaliitto yhdessä sen eurooppalaisen kattojärjestön, ESPO:n kanssa on jo varhemmassa vaiheessa kuuluttanut vahvempaa rahoitusta EU:n liikenneverkkojen kehittämiseksi ja satamien investoinneille. Perusteet liikenteen rahoituksen kasvattamiselle seuraavalla EU:n rahoituskaudella (2028 - ) ovat aiempaakin painavammat.

Suomen logistisen aseman muutos yhdessä tulevan NATO-jäsenyyden kanssa tullee tarkoittamaan myös sitä, että Suomen satamien tiettyjä infrastruktuuri-investointeja rahoitetaan EU:n liikenteen Military Mobility -rahoitusohjelman kautta. Kunkin rahoitushaun kriteerit määrittyvät erikseen, mutta lähtökohtaisesti on varsin todennäköistä, että Suomen satamissa tarpeita tällaisiin kaksikäyttöisen (siviili ja sotilaallinen) infrastruktuurin investointeihin tulee olemaan. Military Mobility – hakuja on tarjolla enää vain yksi ja se aukeaa vuoden 2023 puolella (syksyllä 2023?).

Suomen Satamaliiton toimisto seuraa ja vaikuttaa niin TEN-T -suuntaviiva-asetuksen päivitykseen kuin kohti trilogineuvotteluja kääntyneeseen Fit for 55 -lakipaketin viimeistelyyn (vaihtoehtoisen polttoaineen jakeluinfra ja maasähköinvestoinnit satamissa, varustamoiden puhtaat polttoaineet, merenkulun päästökauppajärjestelmä EU:ssa ja hiilirajatullit sekä energiaverouudistus).