Sataman toiminta

toimivat satamat 2

Toimivat satamat, sujuva arki

Suomen talous nojaa vientiin. Lähes koko viennin (90 %) ja valtaosa tuonnin määrästä (70 %) kulkee satamien kautta. Satamat ovat keskeisiä talouden toiminnan ja samalla sujuvan arjen kannalta. Huoltovarmuuden kannalta ne ovat elintärkeitä. 

Satamat ovat yrityksiä

Suomessa yleisiä satamia omistavat kunnat ja yksityiset tahot. Lisäksi Suomessa on teollisuuden omistamia satamia, joista osa on melko suuria. Manner-Suomessa toimii 24 satamayhtiötä, jotka ylläpitävät yleistä satamaa. Niistä neljä on yksityisessä omistuksessa, 20 on kuntien omistamia. Kaikille avointen yleisten satamien lisäksi Suomessa toimii useita teollisuuden satamia sekä satunnaisesti liikennöityjä kunnallisia satamarakenteita. 

Satamanpitoa säännellään

Alaa velvoittava lainsäädäntö on laajaa. Satamatoiminnan ympäristölupa, vesirakentamisen luvat sekä vaarallisten aineiden kuljetusten, raide- ja satamaturvallisuuden lainsäädäntö sisältävät tarkkoja määräyksiä toimijoille. 

Satamien avainluvut

Suomen satamien kautta kulki 2017

  • ulkomaan tavaraliikennettä noin 100 milj. tonnia, josta noin 7 % oli kauttakulkuliikennettä   
                 - 90% viennistä
                 - 70% tuonnista
  • matkustajia ulkomaan liikenteessä yli 19 miljoonaa 
  • kansainvälisiä risteilymatkustajia noin puoli miljoonaa 

Satamat investoivat

  • vuosittain noin 100-200 milj. € satama-alueen, sen väylien ja satama-altaiden, kiinteistöjen ja laitteiden kehittämiseen

Satama on logistiikkakeskus

Satama kuuluu kuljetusketjuun. Valtio vastaa vesiväylien ja satamayhtiöt oman alueensa kehittämisestä. Satamissa toimii lisäksi palveluntuottajia, joista keskeisiä ovat tavarankäsittely- ja matkustajapalveluita tarjoavat yhtiöt. Sataman yhteistyö-kumppaneita ovat myös useat eri viranomaiset ja julkisia palveluja tuottavat organisaatiot. 

Satamayhtiö ohjaa toimintaa alueella mm. satamajärjestyksellä. Se asettaa eri toimijoille oikeuksia ja velvollisuuksia sataman alueella.

Satama on mosaiikki

Satama on yhdistelmä keskenään erilaisissa sopimussuhteissa toimivia yrityksiä, yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden kesken sekä satamayhtiön ohjeiden ja määräysten mukaan toimivia asiakkaita ja vierailijoita. Satama on mosaiikki. 

sataman toimijoita 2

Erilaisia satamia, erilaisia toimintastrategioita

Suomen satamat ovat vuodesta 2015 lähtien toimineet markkinaehtoisesti, osakeyhtiömuotoisina. Eräiden satamissa tarjottavien, nimettyjen palvelujen markkinoita avataan vuonna 2019, kun voimaan tulee EU:n satamapalveluasetus. 

Satamia luonnehdittaessa puhutaan perinteisesti kappaletavara- ja irtolastiliikenteen satamista. Jako perustuu erilaisiin tavarankuljetusmuotoihin. Nykyään yhä useampi satama kehittää liiketoimintaansa laajemmista lähtökohdista. Satamayhtiöt panostavat esimerkiksi alueellaan toimivan teollisuuden kehittämiseen, investointeihin vaihtoehtoisiin käyttövoimiin tai pyrkivät tuottamaan lisäarvoa, kuten välivarastointia teollisille asiakkailleen. Oheisliiketoiminnan ei tarvitse olla sidottua sataman alueeseen.

Liikenteen digitaalinen murros tuo mahdollisuuksia

Liikenteen ja logistiikan digitaalinen murros tarjoaa mahdollisuuksia myös satamille. Kuljetusketjuja voidaan tehostaa, yhdistää vajaita lasteja ja tarjota muita liikenteen ohjaamiseen liittyviä palveluja. Satamayhtiöiden infrastruktuuriin liittyvän tiedon rajapinnan avaaminen tarjoaa muille palveluntuottajille uusia palvelumahdollisuuksia.

Älyväylät välittävät tilannekuvaa liikenteestä ja tietoja säästä. Ne ja etäohjauksen yleistyminen aluksissa ovat tulevaisuutta, jota huomioidaan infrastruktuurin kehittämisessä jo nyt. 

Matkustajaliikenne kasvaa

Suomesta on erittäin hyvät matkustaja-autolauttayhteydet Ruotsiin ja Viroon. Samat alukset, jotka kuljettavat matkustajia, kuljettavat myös merkittävän osan Suomen ulkomaanliikenteen rahdeista, tuonnista ja viennistä. 

Viihde- ja risteilymatkustajat puolestaan hyötyvät rahtiliikenteestä, sillä rahti auttaa pitämään matkustajien lippujen hinnat kurissa. 

Yhä useampi kansainvälinen risteilyalus käy Suomessa, myös muualla kuin Helsingissä. Itämeren alueella on risteilymatkustajia kiinnostavia ja turvallisia kohteita. Suomen satamissa myös hoidetaan hyvin risteilyalusten jätehuolto – se on tärkeää Itämeren kannalta. 

Tiesitkö, että Helsingin Satama oli 2017 maailman suurin kansainvälisen matkustajaliikenteen satama 12,3 miljoonalla matkustajalla? 


Satamat ja ympäristö

Pohjoinen sijainti, luonto ja haavoittuva Itämeri ovat satamien ympäristötyön lähtökohtia. Satamien toiminnasta johtuvat ympäristövaikutukset liittyvät vesirakentamiseen, maankäyttöön, vesi- ja maaliikenteen päästöihin, jätehuoltoon sekä lastien käsittelyyn.

Ulkomaanliikenteen satamien päivittäiseen toimintaan vaaditaan ympäristölupa. Vesirakentamiseen tarvittavat ympäristöluvat vaaditaan kaikilta satamilta.

Satamissa kiinnitetään huomiota myös energiatehokkuuteen. Niillä on energiatehokkuusohjelmat, joiden avulla satamat vähentävät energiankulutustaan ja toiminnastaan aiheutuvia päästöjä asettamalla vuosittain vähennystavoitteet. Varustamot, jotka käyttävät vähäpäästöisiä aluksia, voivat saada alennuksia satamamaksuista. 

merikuljetus on

Vastuullista, kestävää satamatoimintaa

Satamanpito on vastuullista ja pitkäjänteistä toimintaa. Sillä luodaan pitkäikäistä infrastruktuuria kuljetusten tarpeisiin mahdollisimman resurssitehokkaasti. Satamatoiminnan ja liikenteen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan säännöllisesti. Laadukas alusjätehuolto ja turvallinen lastien käsittely ehkäisevät Itämeren saastumista. 

Satamat ja niitä ympäröivät kaupungit kasvavat yhdessä. Säännöllinen yhteydenpito sataman naapureihin auttaa kummankin tarpeiden yhteensovittamisessa. Työ-, liikenne- ja ympäristöturvallisuus ovat sataman toiminnassa keskeisiä arvoja, sillä vain turvallinen toiminta on tehokasta ja kannattavaa.

Vastuullisuus satamassa on mm.

  • tarkoin kriteerein toteutettua vesirakentamista
  • edullisesti tarjottavaa, luotettavaa ja tehokasta alusjätehuoltoa
  • yhteistyötä työtapaturmien ehkäisemiseksi
  • täysimääräisesti maksettuja yhteisöveroja

Satamat ja turvallisuus

Oletko tullut ajatelleeksi, että kaupan ja teollisuuden varastot ovat nykyään kuljetusketjuissa? Jos liikenne katkeaa, se näkyy nopeasti arkielämässä. Tämän vuoksi satamissa varaudutaan riskeihin monin tavoin. 

Satamayhtiöt vastaavat liikenteen sujumisesta sataman alueella. Tämä tarkoittaa toimintatapojen turvallisuutta, mutta myös riittävästi mitoitettuja ja laadukkaasti toteutettuja väyliä sekä aluksille että tie- ja raideliikenteelle, satama-alueen työntekijöille ja matkustajille. Kyberturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu asiaan, sillä informaatioteknologia käytetään satamissa laajaalaisesti.

Satamayhtiöt ovat alueensa isäntiä. Ne koordinoivat turvallisuusmenettelyjä, joita tarvitaan mahdollisten uhkien ja onnettomuuksien varalta. Ne varmistavat yhteistyön satamassa toimivien yritysten kesken. Myös viranomaisten kanssa tehdään säännöllistä kehitystyötä. 

Suomen Satamaliitto

Suomen Satamaliitto ry edustaa Suomen meri- ja sisävesisatamia. Toimimme satamayhtiöiden puolesta ja puolella, vuorovaikutuksessa päätöksentekijöiden kanssa. Olemme elinkeinopoliittinen toimialajärjestö. 

Tuotamme päättäjien käyttöön ajantasaista tietoa satama-alan markkinanäkymistä, toiminnan edellytyksistä ja alan tarpeista. Tuomme toimialan yhteisen näkemyksen päättäjien käyttöön. Pyrimme näin parantamaan satamayhtiöiden toiminnan edellytyksiä ja samalla kilpailukykyä. Viemme satamayhtiöiden yhteistä viestiä päättäjille Suomessa ja EU-tasolla. Viestimme aktiivisesti ja nostamme esiin jäsentemme toiminnan kannalta tärkeitä kysymyksiä. 

Suomen Satamaliitto ry on perustettu vuonna 1923. 

Kansainvälinen yhteistyö

Vaikutamme Euroopan merisatamia edustavan järjestön, European Sea Ports Organisationin (ESPO), kannanottoihin osallistumalla sen työryhmien työhön. Olemme ESPOssa Suomen satamien kansallinen edustaja. 

Osa meriklusteria

Satamat ovat osa meriklusteria, joka työllistää Suomessa suoraan 50 000 henkilöä ja välillisesti jopa puoli miljoonaa. Satamaliitto rakentaa yhteistyötä Satamaoperaattorit ry:n, Suomen Varustamot ry:n sekä Meriteollisuus ry:n kanssa meriklusterin elinkeinojen menestykseksi. 

Vuonna 2016 meriklusterin liikevaihto oli yhteensä noin 13 miljardia euroa. Turun yliopiston Braheakeskuksen selvitykseen ”Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua” sisältyi noin 3000 yrityksen tiedot.

Satamat ovat