Tavaraliikenne ennakoitua vilkkaampi

Päättyneen vuoden aikana logistiikan markkinoiden toimivuus ja ulkomaan tavaraliikenne koki useampia markkinaa häiritseviä tilanteita. Muun muassa konttimarkkinan häiriöt olivat tavanomaisia pandemian ajalta samoin kuin alkuvuonna metsäteollisuuden parissa ollut työsulku näkyi yksittäisten satamien liikenteen kokonaisluvuissa.  

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja tästä seuranneet EU:n henkilö- ja talouspakotteet sekä näitä seuranneet vastapakotteet lopettivat osittain, portaittain ja kokonaan yksittäisten tavaralajikkeiden kuljetuksia Suomen satamissa. Unionin piirissä päätettiin keväällä 2022 evätä Venäjän lipun alla olevien alusten pääsy EU:n satamiin. Tällä päätöksellä ei ollut Suomen satamien kokonaisliikenteessä merkittävää vaikusta, vaikka yksittäisten satamien kohdalla yksittäisenkin asiakkaan nimeäminen EU:n talouspakotteiden henkilölistalle saattoi synnyttää välittömän menetyksen sataman liikenteessä. 

Päättyneenä vuonna tavaraliikenteen markkinassa näkyi selkeästi se, että kun raakapuun tuonti Venäjältä itärajan yli tyrehtyi, kasvoi muualta tuodun raakapuun tuonti vesiteitse Suomen merisatamien kautta. Energiamarkkinan myllerryksessä myös hiilen tuonnin kasvu näkyy vuoden 2022 tuontimäärissä. 

Ulkomaan tavaraliikenne kasvoi kaikkiaan noin 2 prosenttia. Tuonti oli selkeästi vientiä vilkkaampaa noin 12 prosentin kasvuvauhdilla. Vienti supistui vuonna 2022 edelliseen vuoteen nähden noin kahdeksalla prosentilla. Tuonti oli noin 48 miljoonaa tonnia ja vienti noin 46 miljoonaa tonnia vuonna 2022. 

Useille Suomen satamille ulkomaan liikenteen ohella kotimaan meriliikenne on merkittävä osa satamayhtiön toimintaa. Kotimaan liikenteen määrä oli vuonna 2022 noin 4,8 miljoonaa tonnia. 

Saimaan vesialueen osalta muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne johti siihen, että vuoden 2022 keväällä liikennekauden käynnistymisen jälkeen Saimaan kanavan liikenne on ollut käytännössä pysähtynyt. Saimaan vesialueen satamien liikenne on painottunut kotimaan vesiliikenteeseen päättyneenä liikennekautena. 

Ulkomaan tavaraliikenteessä konttiliikenne kasvoi vuonna 2022 alle prosentin verran vastaten 1,4 miljoonan TEU:n määrä. Tuonnin vahva kasvu tasapainotti konttiliikenteessä viennin ja tuonnin keskinäistä tasapainoa. Kuluneen vuoden aikana rahdinantajat ovat kärsineet konttipulasta, mikä kuitenkin hellitti loppuvuoden aikana. Suurimmat konttisatamat olivat vuonna 2022 Haminakotkan, Helsingin ja Rauman satamat. 

Venäjän transitoliikenne supistui kolmanneksen ja oli valtakunnallisesti alle 6 miljoonaa tonnia. Suurimmat Venäjän kauttakulkuliikenteen satamat Suomessa olivat Haminakotkan, Porin, Kokkolan ja Hangon satamat. 

Matkustajaliikenne ei vieläkään täysin palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle, vaikka Helsingin Satama Oy:n linjaliikenteen matkustajamäärä kaksinkertaistui vuodesta 2021. Helsingin satamien kautta kulki matkustajia 8,1 miljoonaa ja Turun sataman kautta vajaa 2,7 miljoonaa matkustajaa.

Helsingin satama on käytännössä ainoa merkittävä kansainvälisen risteilymatkustamisen satama Suomessa. Risteilymatkustajien määrä vuonna 2022 oli 162.000. Varustamoiden tekemiä varauksia peruuntui Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja Pietariin suuntautuvien matkojen loputtua.  

Suomen suurimmat satamat 2022 

Satamien kokoluokkien keskinäistä suuruutta on tavattu arvioida ulkomaan tavaraliikenteen määrällä. Suomen ylivoimaisesti suurin satama on Neste Oyj:n Porvoon yksikön satama, jonka kautta kulkee reilusti yli 20 miljoonaa tonnia nestemäisiä tuotteita. Pörssiyhtiönä Neste Oyj:n vuotuisen liikenteen määrä julkistetaan Tilastokeskuksen vuositilastoissa helmikuussa 2023. 

Yleissatamista suurimmat ulkomaan tavaraliikenteen satamat ovat Haminakotkan ja Helsingin satamat 15-16 miljoonan tonnin liikenteellä. Vuonna 2022 kolmanneksi suurin yleissatama oli Raahen Satama Oy noin 5,7 miljoonan tonnin liikennemäärällä. Muita noin 5 miljoonan tonnin liikenteen kokoluokassa olevia satamia ovat Hangon, Rauman, Porin ja Kokkolan satamat. 

Suomessa satamat on yhtiöitetty vuonna 2015 lainsäädännön nojalla. Vain vähäisen liikenteen satamat jäivät yhtiöittämättä ja epäitsenäiseksi osaksi kuntien organisaatioita. Manner-Suomessa toimii 22 päätoimialaltaan satamanpitämistä harjoittavaa osakeyhtiötä, joista neljä on yksityisesti omistettuja ja loput kuntien omistuksessa. Suomessa ei toimi yhtään valtion omistuksessa olevaa yleistä satamaa. 

Vuoden 2022 Suomen satamien tavaraliikenteen tarkistetut tilastotiedot julkistetaan Tilastokeskuksen meriliikennettä koskevissa tilastoissa helmikuussa 2023.