Suomen NATO jäsenyyden vaikutuksia satamille

Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

Suomen Satamaliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa ja haluaa tuoda esille seuraavat näkökohdat.

Suomen jäsenyys Pohjois-Atlantin liitossa heijastuu Suomen yleisten satamien toimintaan ja satamanpitäjien hallinnassa olevaan infrastruktuuriin myöhemmin konkretisoituvalla tavalla.

Suomessa satamat edustavat kriittistä infrastruktuuria. Satamanpitäjät soveltavat toimintaansa mm. terrorismin torjuntaan tähtääviä ISPS-säännöstöjä, ylläpitävät toimintansa jatkuvuuden hallintaan erilaisia turvallisuusjohtamisen toimintamalleja ja harjoittelevat säännöllisesti eri viranomaisten kanssa satamien suojaamista kuin myös toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Huoltovarmuuskriittiset satamat osallistuvat kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseen Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan Satamapoolin toiminnan kautta.

Suomen valtion jäsenyys Pohjois-Atlantin liitossa synnyttää yleisiin (englannin kielellä käytetään ilmausta ”open access”) satamiin vaikutuksia ainakin kahtaalla. Yksittäisten satamien kohdalla syntyy tarve osoittaa aluksille laituripaikkoja laivastovierailujen ja merivoimien harjoitusten yhteydessä sekä mahdolliselle muulle tarvikkeistolle sijoituspaikkoja satamayhtiön hallinnoimalla maa-alueella. Tämä kaikki toteutetaan yhdessä kaupalliseen alusliikenteeseen satamassa liittyvän toiminnallisuuden lomassa.

Toinen satamayhtiöiden suuntaan syntyvä seuraus jäsenyydestä liittokuntaan ovat mahdollisesti valikoitujen satamien infrastruktuuria koskevat investointitarpeet.

Molempien mainittujen satamasidonnaisten tarpeiden – toiminnallisuuden ja investointien – osalta Suomen Satamaliitto ry esittää, että tarpeet arvioidaan satamayhtiökohtaisin sopimusneuvotteluin asianomaisen vastuu- ja budjettiviranomaisen kanssa. Suomen satamat ovat halukkaita ottamaan vastaan heihin kohdistuvat odotukset yhteistyössä vastuuviranomaisten kanssa.

Suomessa ei ole valtion omistamia yleisiä satamia. Suomen satamat ovat siirtyneet viimeistään vuoden 2015 alusta lukien osakeyhtiömuotoon, ja Manner-Suomessa toimii tällä hetkellä 22 päätoimialaltaan satamanpitämistä harjoittavaa satamaosakeyhtiötä. Suomessa yleisiä satamia omistavat pääsääntöisesti kaupungit ja kunnat, mutta satamaverkkoon kuuluu myös yksityishenkilöiden omistamia satamayhtiöitä.

Satamat ovat valtakunnan rajanylityspaikkoja niin henkilöliikenteelle kuin ulkomaankaupan tavaraliikenteen näkökulmasta. Suomessa satamat eivät toimi julkisorganisaatioina eivätkä käytä julkista valtaa suhteessa asiakkaisiinsa taikka satamassa vieraileviin. Sen sijaan satamassa toimii lukuisia viranomaistahoja, kuten poliisi, rajavartio ja tulli.

Erityisesti merkittävämmän luokan infrastruktuuri-investointien kohdalla on välttämätöntä kohdekohtaisesti sopia keskinäisestä rahoitusrakenteesta, mahdollisesti hyödyntäen sellaisia kansainvälisiä rahoitusinstrumentteja ku-ten kaksoiskäyttöisen infrastruktuurin kehittämiseen tarkoitettua EU:n CEF-rahoituksen Military Mobility -instrumenttia.

Hallituksen esitys nostaa esille tarpeen vahvistaa henkilöstöresursseja mm. liikennehallinnon alalla. Satamien toiminnallisuuden hallinnalla ja siihen liittyvällä osaamisella on perusteltu asema kansallisia resursseja vahvistettaessa ja osallistuttaessa NATO:n siviilikriisinhallinnan komitea- ja työryhmätyöhön.

SUOMEN SATAMALIITTO RY

Annaleena Mäkilä

Toimitusjohtaja